maanantai 24. huhtikuuta 2017

Silkkiä ja villaa

Elämänlangalla vietettiin viikonloppuna tunti poikineen silkkilangan parissa, kun pikkujakun valmistuminen alkoi näyttää todennäköiseltä. Nyt jakku loikoilee kuivaustelineen päällä ja on jo melkein kuiva, mutta ei ihan vielä valmis pääteltäväksi.

Jakku jää siis edestä kokonaan avoimeksi, helma ylettyy juuri vyötärölle ja hihat hieman yli kyynärpään. Alustava sovitus vaikuttaa oikein lupaavalta, katsotaan saisiko ensi viikolle jonkun edustavan kuvan vaatteesta päällä.

Silkkijakku on ollut pitkään hautunut projekti, ja olen tosi tyytyväinen että sain sen nyt valmiiksi. Tätä työtä on myös neulottu hyvin tarkasti kirjoittamatta mitään muistiin, sillä joskus myös amatöörineulesuunnittelija tarvitsee ihan harrastusneuletta vailla paineita ohjeen kirjoittamisesta. Tätä lankaa ei myös enää saa mistään, sillä Jaegerin Silk on lakkautettu varmaan vuosikymmen sitten. Olen iloinen, että vihdoin ja viimein uskalsin käyttää tämän langan, joskin minulle on vielä epäselvää missä ikinä uskallan käyttää täyssilkkistä käsinneulottua valkoista pitsineuletta. Myönteisenä ongelmana lankaa jäi lopulta jäljelle kolme ja puoli kerää, eli siitä täytyy nyt vielä koittaa keksiä jotain.

Jottei totuus unohtuisi neuloin vielä eilen yön pimeinä tunteina mallitilkkua puseroon, josta ehkä voisikin tulla Ullaa ohje. Ohjeen työnimi on Laakson lilja, sillä testailin tähän Lily of the Valley -kuvioita. (Ei nyt välitetä siitä pienestä kielellisestä yksityiskohdasta, että "lily of the valley" on suomeksi kielo.) Lankana tässä on Nordian Ville, eli heittäydyin suorstaan niin hurjaksi että testailin pitsikuvioita paksuun villalankaan. Ainakin ensivaikutelma on ihan toimiva!

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla siis tällä viikolla. Katsotaan, mitä ensi viikko tuo tullessaan!

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Pääsiäistouhuja

Elämänlangalla on vietetty oikein rentouttavaa pitkää pääsiäisviikonloppua, jonka kantavina teemoina ovat olleet syöminen ja nukkuminen. Tätäkin kirjoittaessani olen juuri herännyt päiväunilta ja olen reilun tunnin päästä matkalla seuraaville sukulaispäivällisille.

Välissä olen ehtinyt vähän neuloakin, sillä Verso-sukkani valmistuivat aamupäivällä, ja niistä tuli oikein ihanat!

Tässä on pitkästä aikaa jonkun muun ohje, eli TiiQ:n Verso-sukat Ullasta 3/2009. Lankana Lankamaailmasta löytynyt uusi tuttavuus, Ferner Wollen Mally Socks. Mally on ihan uusi tuttavuus, ihanan pehmeä ja tosi kauniisti raidoittuva sukkalanka. Näistä tuli tällaiset hienostelu- ja lämmittelysukat kotikäyttöön, sillä arkikäyttösukkani ovat ohuempia - niitä pitkiä villasukkia, joita täällä blogissakin säännöllisesti nähdään. Itse asiassa olin jo toiveikas, että kohta voisin heittää taas sukille kokonaan hyvästit syksyyn saakka, mutta kylmät kelit kuulemma jatkuvat optimististen ennusteiden mukaan tämän viikon loppuun ja joidenkin mukaan jopa vappuun saakka.

Neulebloggausvarustukseen tuli pääsiäisviikonloppuna vähän uudistuksia, sillä vanha kännykkäni päätti tehdä surmansyöksyn kulma edellä ja lasi alaspäin suoraan parkkipaikan päällysteeseen.

Kuten kuvasta näkyy, noin kolmannes lasista meni säröille - ja kuvasta ei näy ruudun toisessa reunassa ennestään ollutta halkeamaa, joka jo ennestään haittasi käyttöä vähän. Sirpaleita irtosi sen verran, että istuin eilisen illan peukalossani Hello Kitty -laastari, kun puhelin vaati myös veriuhrin.

Kuvassa vasemmalla puolella sitten uusi kännykkäni, joka on malliltaan Huawei Honor 7. Sille hankinkin sitten saman tien myös pinkin kirjamallisen suojakotelon. Huaweilla on siis otettu myös tuo merkinnässä yllä oleva Verso-sukkien kuva, eli tuli saman tien testattua että myös tämä puhelin toimii siihen, että makaa omituisessa asennossa sohvalla jalat sukkaposeerauksessa ja kuvaa omia jalkojaan.

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Katsotaan, millaisia neuleita ensi viikko tuo tullessaan!

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Tuloksia

Elämänlangalla on ollut hyvin intensiivistä menoa sitten viime viikon kehityskeskustelun. Kaiken touhuamisen lomassa on sentään ollut aikaa neuloa silloin puheena ollut myssy valmiiksi.

Tämä myssy matkaa lämmittämään yhden ystävättären korvia tuulisissa kevätsäissä.

Lauantaina vietettiin Ulla goes Lankamaailma -tapaamista Lankamaailman liikkeissä eri puolilla maata. Itse olin emännöimässä Helsingin tapaamista, ja puikoille piti tietysti saada tapahtuman kunniaksi jotain Ullassa julkaistua Lankamaailman langoista. Päädyin Verso-sukkiin, lankana Ferner Wollen Mally Socks -sukkalanka, jota tuli kerä testattavaksi edellisellä Lankamaailman vierailulla. Niin, ja on ehkä mahdollista, että Lankamaailmasta tarttui vähän muitakin tuomisia mukaan kotiin, mutta ettehän kerro kenellekään?


Samaiset Ulla goes Lankamaailma -tapaamista varten aloittamani sukat kävivät tänään ajelemassa kanssani Tampereelle, jossa kävin kokoustamassa työn puolesta. Ensimmäinen sukka valmistui ja toinenkin pääsi jo puikoille.

Olen oikein vaikuttunut tuosta Mally Socks -langasta. Se on todella pehmeää ja miellyttävää neulottavaa ja lisäksi raidoitus on hauska. Minulla on kuvan sukassa 56 silmukkaa, eli hyvin tasapainoisen levyistä raitaa tulee tällä määrällä.

Vielä sunnuntaina koostettiin uutta Ullaa, joka ilmestyi illalla sopivasti niin, että sen jälkeen saattoi ryhtyä jännittämään kuntavaalien tulosta. Kaiken kaikkiaan päivä oli onnistunut; Ullassa on minun käsialaani paitsi yllä linkkaamani Ulla goes Lankamaailma -artikkeli myös Sarka-huivi, joka vilahti blogissa muutama viikko sitten, ja näiden lisäksi oma ehdokkaani valittiin Espoon kunnanvaltuustoon. Tästä on hyvä jatkaa kevättä!

Näissä vauhdikkaissa tunnelmissa siis tällä viikolla. Ensi viikonloppuna on pääsiäinen, jolloin toivottavasti ehtii myös vähän ottaa rauhallisesti.

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Kehityskeskustelu

Joskus langat ovat todella motivoituneita ja tietävät heti kotiin saapuessaan, mitä niistä tulee isona. Toisinaan sitten taas on järjestettävä kehityskeskusteluita.


"Kuules lanka. Eikö susta ole tylsä vain hengailla tuolla muovipussissa tekemättä mitään?"
"No en mä tiedä, onhan täällä ihan viihtyisää."
"Mutta kyllä sun nyt pitäisi vähän ajatella tulevaisuutta. Etkö sä ole yhtään ajatellut, että susta voisi neuloa jotain?"
"E-een, en mä yhtään tiedä mikä musta tulis."
"Tykkäisitkö sä olla vaikka huivi?"
"Huivi? Mä luulen, että musta tulis ihan liian pieni!"
"No se on kyllä totta. Entäs myssy?"
"Millainen myssy?"
"Vaikka tällainen Syyskoivu. Mä vähän lupailin yhdelle kaverille kevätmyssyä ja mä ajattelin että sä voisit olla hyvä tässä."
"En mä kyllä tiedä osaanko mä."
"Oon ihan varma että osaisit oikein hyvin!"
"Mutta enkö mä ois aika pliisu tohon ohjeen oranssiin verrattuna?"
"Nyt mennään tekosyiden puolelle. Hiljaa ja puikoille siitä."


Myssy alkaa muotoutua ihan kivasti, tosin kun aloitin sen ruutupiirroksen jonka aikana kavennukset tehdään piti korkata toinenkin kerä. Alkuperäinen Syyskoivu (joka muuten aikoinaan harmillisesti katosi ravintolan narikasta illallisen aikana) oli neulottu langasta, jossa oli vähän parempi juoksevuus. Eikä siinä tarvinnut pohtia kerän vaihtumista oikean tyyppisen värin kohdalla, nyt piti jättää muutama gramma lankaa ensimmäisestä kerästä heitteille kun värit menivät ihan eri suuntaan kuin toisen kerän alussa.

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla myssy on jo varmasti päässyt uuteen kotiinsa ja työn alla ovat muut projektit.

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Silkkiä ja seiskaveikkaa

Elämänlangalla oli viime viikolla kiireinen työviikko ja sen seurauksena hiljainen työviikko. Jotain kuitenkin valmistui; Teemun kaurapuuronväriset seiskaveikkasukat ovat nyt käyttökunnossa.

Sain myös lasten kanssa The Voice of Finlandia katsellessa viimein pääteltyä aiemmin esitellyn koiran neulepuseron langanpäät. Raportoin, että seiskaveikka käyttäytyi pitkästä aikaa ihan kohtalaisesti. Yhdessä kerässä langasta oli paikoitellen katkeillut osa säikeistä ja muutama metri meni haaskuun, mutta esimerkiksi ärsyttäviä solmuja ei löytynyt. Neuletuntumaltaan seiskaveikka on kuitenkin selvästi karkeampaa kuin esimerkiksi vastaavan koostumuksinen ja paksuinen Nordian Ville.

Seiskaveikan jälkeen sormia on sitten hemmoteltu kun otin takaisin työn alle ties kuinka monta kuukautta kesken ja unohtuneena olleen Jaeger Silk -langasta olevan boleron-hihattimen-pienen jakun-mikälie tästä nyt tuleekaan.

Silkkilanka on liukasta ja aika joustamatonta, mutta toisaalta kyllä myös unelmaisen pehmeää. Minulle on vielä aika arvoitus miltä tämä lopputulos tulee näyttämään, mutta totesin että jos olen hautonut tätä lankaa vuosikausia odottaen täydellistä ohjetta niin ei siitä minulle mitään hupia ole. Nyt  saan ainakin neulomisen ilon ja toivottavasti myös kivan käyttövaatteen kesäksi.Voi tosin olla että keksin rinnalle jonkun kivan pienen projektin. Esimerkiksi saatoin lupailla eräälle viehättävälle nuorelle naiselle kevätmyssyä, mikäli mielessäni ollut lankakerä osoittautuu kehityskeskustelussa tähän suostuvaiseksi.

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Katsotaan, mihin ensi viikko johtaa!