maanantai 20. maaliskuuta 2017

Sukkia ja päähineitä

Elämänlangalla on neulottu viime päivinä pieniä neuleita. Joelin myssy, jota vilautin viime viikolla valmistui, ja siitä tuli kiva.

Lämpötilatkin alkavat olla sopivasti sen verran keväiset, että ohuesta sukkalangasta neulottua myssyä on kivempi käyttää kuin paksusta villalangasta tehtyä.

Joelin myssystä jäi tietysti lankaa tähteeksi. Vyyhdistä oli jäljellä alle puolet, joten lähdin seuraavaksi tekemään pienempää päähinettä.

Tässä malliksi suostui Nea, vaikka pitsimyssy on oikeasti hänelle vähän pieni. Asettelimme hatun hauskasti vinoon ja sitten Nea poseerasi niin, että ei näy että toinen korva on kokonaan paljaana. Myssyn varsinainen tuleva omistaja on vasta viiden vanha, joten hänen pitäisi kyllä saada tällä molemmat korvat suojattua.

Myssyjen jälkeen olen neulonut klassista kaurapuuronväristä seiskaveikkasukkaa:

Tämä yksilö on itse asiassa jo ehtinyt valmiiksi ja parin toinen sukka on puikoilla. Nämä lämmittävät pian Teemun varpaita, itselleni Nallenkin paksuinen sukka on tyypillisesti liian paksu. Minulla on toki tekeillä myös seuraavat Wollmeise-polvisukat itselleni, mutta kevät koittaa joten parin kuukauden päästä varmaan taas luovun sukista kokonaan.

Näissä tunnelmissa siis Elämänlangalla tällä viikolla. Katsotaan, mitä ensi viikko tuo tullessaan!



maanantai 13. maaliskuuta 2017

Vitkastelua

Elämänlangalla on tällä viikolla odoteltu päättelykeijun saapumista. Koiran villapaita on nyt valmis, mutta jostain kumman syystä kukaan ei ole päätellyt langanpäitä.

Siitä tuli loppujen lopuksi aika kiva! Lankana tässä siis ihan seiskaveikkaa, ja malli on ottanut vaikutteita Novitan ohjeesta, paitsi että sitten mittoja on katsottu saamastani koirarotuspesifistä vaatetaulukosta, ja muutenkin valmiin neuleen suhde ohjeeseen on vähän sama kuin TV-elokuvan suhde todellisuuteen jos se "perustuu tositapahtumiin". Vähän tietysti jänskättää miten tällainen vaate toimii kun en ole koskaan aiemmin tehnyt, mutta eiköhän siitä joskus tulevaisuudessa saa sitten nähdä kuvia.

Sitä päättelykeijua odotellessa täällä onkin sitten aloitettu uusia töitä ja jatkettu vanhoja. Tuo kaurapuuronvärinen sukka on seiskaveikkaa, jota oli ostettu koiran puseron raitoja varten. Tuossa päivänä muutamana Teemu etsi villasukkia eikä löytänyt ainuttakaan paria (koska näemmä neulojan miehellä ei ole sukkia), joten aloitin sitten sukat hänelle. Itselleni seiskaveikka on sukkiin ihan liian paksua, mutta Teemulla on paljon viluisemmat varpaat kuin minulla.

Tummansininen möykky kuvassa etualalla on uusi myssy Joelille, kun pakkasilla neulottu hassu hattu alkaa näin kevätsäillä olla ihan liian lämmin. Ostin jo aikaa sitten käydessäni tutustumiskäynnillä Snurressa vyyhdin Cascaden Heritage Silkiä ihan Joelia ajatellen, mutta tarve aktualisoitui vasta nyt. Tämä myös selittää epätyypillisen sinisen sävyn - minähän olen vakaasti sitä mieltä että siniset neuleet ovat epäonnisia, mutta Joel pitää sinisestä.

Valkoinen työ puolestaan on pakastimesta löytynyt silkkihihatin itselleni. Myssyn pyöröpuikko nimittäin katkesi eilen tapaturmaisesti ja kaivelin mm. pakastinta josko löytäisin oikeankokoisen korvaavan puikon. Oikeankokoinen puikko on kiinni tuossa valkoisessa neuleessa, josta ei muuten ole minkäänlaisia muistiinpanoja missään. Kuka sellaisia tarvitsee? Nyt siis jatkan tuotakin (onneksi pintaneule on selkeä ja osaan jatkaa ilman ruutupiirrosta ja muistiinpanoja) ja katson mitä siitä tulee.

Niin, ja pilkottaahan tuolla kaiken muun alla pöllöpussukkani, jossa matkustaa reissusukka. Että ei täällä keskeneräisistä töistä ole pulaa. Oikeasti valmistuneet neuleet ovatkin sitten ihan eri asia.

Näin Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikoksi valmistuu toivottavasti vähintään tuo myssy, sillä sääennusteet lupaavat lämpenevää näin kevään kunniaksi.

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Neulekirkossa

Elämänlangalla koettiin viikonloppuna ihan uusi neulekokemus, kun kävin Karakappelissa neulekirkossa. Olin jo aiemmin nähnyt uutisia neulekirkoista pitkin maata ja miettinyt että olisi hauska jos täälläkin olisi, ja sitten kun järjestämässä oli tuttuja päädyin osallistumaan esirukouksen kirjoittamiseen.

Karakappeli oli muuten erittäin kaunis kirkkotila, suosittelen vierailemaan jos liikutte Espoossa. Oli ilahduttavaa ja jotenkin kovin rauhoittavaa kuunnella vaimeaa puikkojen kilinää saarnan taustalla ja hauskaa nähdä, kuinka kori täyttyi länkakolehdista hyväntekeväisyyskäsityöpiirille. Moni neuloi messun aikana jotain hyväntekeväisyysprojektia - minulla oli työn alla ihan oma sukka. En tosin ehtinyt ihan koko aikaa neuloa, kun minulla oli kirkossa mukana Joel, jonka kanssa välillä selailtiin uskonnonkirjaa ja katsottiin missä kohtaa jumalanpalvelusta ollaan menossa. Viime viikolla kävi ilmi, että lapsella on tällä viikolla tulossa uskonnonkoe jossa pääaiheena on jumalanpalvelus, ja kun olin jo valmiiksi sopinut meneväni kirkkoon sunnuntaina ilmoitin, että tässä on käytännön oppimiskokemuksen paikka. Jälkikasvu ei vaikuttanut kokemuksesta mitenkään traumatisoituneelta.

Neulomisen lisäksi viikonloppuna on harrastettu myös ruuanlaittoa. Meillä on pidempään ollut ajatuksena tehdä kasvispäivällinen, ja lauantaina toteutimme sitten idean suorastaan vegaaniversiona - italialaiseen henkeen.

Ruoka oli erinomaisen hyvää ja sitä oli todellakin tarpeeksi. Itse olin erityisen tyytyväinen hyvin onnistuneeseen ciabattaan, jota pitää tehdä toistekin. Moni ruuista oli peräisin Chocochilin Vegaanin keittiössä -kirjasta tai blogista. Suosittele lämpimästi tutustumaan, nämä ruuat maistuvat loistavasti sekasyöjällekin.

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Bubbling under, sunnuntai-illan keskustelu: "Jos olisit sen kokoinen koira jolle sopii tällanen villapaita, niin riittäiskö tää kaulus auki käännettynä sun korvien yli?" Koiran puserokin siis etenee edelleen kaikkien muiden touhujen parissa, ja toivon että saan sen valmiina näytille ensi viikolla.

maanantai 27. helmikuuta 2017

Välipalaneule

Elämänlangalla neulottiin viime viikolla pikaista välipalaneuletta, joka ehti kuin ehtikin valmiiksi Ullan ohjedeadlineen mennessä!

Kaikki alkoi Lankamaailmasta, jossa olimme Ullan päätoimittaja Karoliinan kanssa käymässä juttelemassa tulevasta neuletapahtumasta. Muuten, etsimme edelleen emäntiä/isäntiä erityisesti Oulun tapahtumaan 8.4., laittakaa rohkeasti sähköpostia ulla@ullaneule.net jos voisitte auttaa! Joka tapauksessa tarttuihan sieltä mukaan vähän lankaakin; nuo kelta-oranssi-vihreänkirjavat kerät sponssilankana Ullaa varten.

Aloitin heti huivin, joka reissasi seuraavat päivät ahkerasti mukanani joka paikkaan.


Loppuviikosta muoto alkoi jo löytyä.

Ja lauantaina huivi näytti jo tältä, valmiina päättelyyn ja muotoiluun. Varsinaiset ohjekuvat saatiin otettua sunnuntaina ja ohje lähti Ullaan ihan hyvissä ajoin deadlinepäivän puolella.

Ensi viikolla Elämänlangalla palataan sitten normaaliin neulejärjestykseen, kun koiran villapaitakin toivottavasti etenee valmiiksi asti!

maanantai 20. helmikuuta 2017

Koiria, hamstereita ja lampaita

Elämänlangalla vietetään eläinpainotteista viikkoa. Koiran villapaita etenee, vaikkei vielä ihan valmis olekaan:

Vielä vähän matkaa pitää kaventaa kohti kaula-aukkoa, sitten voi neuloa jonkinlaisen kauluksen. Minulla on vähän hutero mielikuva siitä, minkä muotoinen eläin koira on, mutta ehkä kuvia katselemalla pääsee jonkinlaiseen lopputulokseen! Koko on ainakin muodostumassa suhteellisen oikeaksi.

Ettei neulottava pääsisi loppumaan kesken, kävin tänään kyläilemässä Lankamaailmassa, ja eihän sieltä nyt ilman tuliaisia pois päässyt.

Pussista kurkistelevat vaaleanpuna- ja violettisävyiset kerät menivät Nean käyttöön, koska kyllähän lapsenkin lankahamsterismia pitää tukea. Taustalla oleva enimmäkseen oranssinsävyinen paksu sukkalanka oli ihan heräteostos, ja nuo kaksi etualalla olevaa enimmäkseen keltavihreää kerää tulevat kaulahuivikokeiluun - nyt kun hyvissä ajoin alle viikkoa ennen deadlinea totesin että Ullaan voisi sittenkin ehkä neuloa jotain.

Lankamaailman vierailuun liittyen Ulla-lammas tarvitsee sinua:


Ulla-lampaalla on tällainen viesti: "Hei neuloja! Asutko Turussa, Tampereella tai Oulussa? Voisitko auttaa Ullaa 8.4.? Järjestämme Ulla-päivän yhteistyössä Lankamaailman kanssa ja tarvitsemme muutamia emäntiä tai isäntiä paikallisiin neuletapahtumiin. Ota yhteyttä ulla@ullaneule.net niin kerromme lisää." Turussa meillä on jo kiinostuneita emäntiä, mutta Tampereella ollaan vasta tiedusteluasteella ja Oulusta Ullan osoitteeseen ei ole tullut vielä yhtään yhteydenottoa. Ilahduttakaa Ulla-lammasta ja ilmoittautukaa mukaan!

Näissä eläimellisissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla! Ja ensi viikolla sitten taas uutta Elämänlankaa.